Aiheuttaako hengittäminen ja hengitysharjoitukset päänsärkyä tai tekevät olosi muuten epämukavaksi?
Tämä voi tuntua yllättävältä, sillä hengitys yhdistetään usein rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Kuitenkin esimerkiksi joogan tai muun hengitysharjoittelun jälkeen voi ilmetä huimausta, voimattomuutta tai muita epämääräisiä oireita.
Yleisiä syitä tähän ovat liian voimakas hengittäminen aktiivisuustasoon nähden, hengityksen luonnottomaksi muuttunut rytmi tai liiallinen sisäänhengitys.
Myös rasituksen aikainen voimakas hengitys tai hengityksen pidättäminen – kuten voimalajeissa, uinnissa tai muissa lajeissa, joissa hengitystä käytetään kehon tukemiseen – voivat jännittää hengityslihaksia ja aiheuttaa päänsärkyä.
Muutama syy hengitykseen liittyvälle päänsärylle:
1. Liiallinen hengittäminen (hyperventilaatio)
Jos hengität enemmän kuin keho tarvitsee, veren hiilidioksiditaso laskee, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja ahdistavaa oloa.
Liian voimakas hengitys voi johtaa myös sydämentykytyksiin, pistelyyn raajoissa, lihasjäykkyyteen ja rintakipuun. Ongelma on siis se, että hengität liikaa ja liian nopeasti aktiivisuustasoon nähden.
2. Pidätät hengitystä huomaamattasi
Moni pidättää hengitystään tiedostamattaan, erityisesti keskittyessä tai jännittäessä. Tämä voi liittyä stressiin, kiireeseen tai yritykseen hallita hengitystä liian tarkasti.
Hengityksen luonnolliset tauot eivät ole itsessään huono asia, mutta jos hengityksen pidättäminen aiheuttaa kehon jännittymistä, ylivireyttä tai johtaa suurempaan hengityksen tarpeeseen pidättämisen jälkeen, se voi olla merkki epätasapainoisesta hengityksestä.
Toisaalta, hengityksen hetkellinen pysäyttäminen voi olla hyödyllistä esimerkiksi urheilulajeissa, jossa tarvitaan kehon tukea tai maksimaalista keskittymistä – kuten voimaharjoittelussa, jousiammunnassa tai vapaasukelluksessa.
Tämä kuitenkin vaatii tietoista hallintaa, jotta hengityksestä ei muodostu haitallista kuormitustekijää.
3. Kannat hengitystäsi hartioissa
Jos hengitys jää pinnalliseksi ja tapahtuu enimmäkseen ylävartalon lihaksilla, apuhengityslihakset kuormittuvat liikaa. Tämä voi aiheuttaa jatkuvaa jännitystä niska-hartiaseudulle ja lisätä päänsärkyä. Kun hengitys ei pääse liikuttamaan koko kehoa rennosti, keho voi jäädä ylivireystilaan. Tämä voi vaikeuttaa palautumista ja lisätä stressiä.
Jos tämä kuulostaa tutulta, kannattaa tutustua aiempiin blogiteksteihin, joissa käsittelemme pinnallisen hengityksen vaikutuksia ja annamme vinkkejä sen parantamiseen.
4. Hengityksesi on epätasapainossa
Tuntuuko hengityksesi raskaalta tai epätasaiselta? Jos sisäänhengitys tuntuu kovin suurelta ja voimakkaalta, ja uloshengitys jää vajaaksi, keho ei hyödynnä hengitystä tasapainoisesti. Tämä kuormittaa hengityslihaksia ja aiheuttaa päänsärkyä.
Kyse voi olla myös paradoksaalisesta hengitystavasta, jolloin rintakehä supistuukin laajenemisen sijaan sisäänhengityksen aikana . Tämä haitallinen ja vääristynyt hengitystapa vaikuttaa hengityksen sujuvuuteen.
Mitä voit tehdä?
Hengitystekniikan harjoittaminen auttaa tasapainottamaan hengitystä ja vähentämään päänsärkyä. Tärkeintä on oppia tunnistamaan omat hengitystottumukset ja muokkaamaan niitä tilanteeseen sopiviksi. Jos haluat ymmärtää, miten hengitystekniikkaa voi koordinoida paremmin eri tilanteissa, lue lisää blogitekstistäni Mitä on hengityskoordinaatio ja miksi se on tärkeää?
Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus!
Hengitys on voimasi – käytä sitä oikein. Päänsäryn syiden tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen vie sinua askeleen lähemmäksi tasapainoista ja rentoa hengitystä.
Milloin ja mistä kannattaa hakea apua?
Jos päänsärky jatkuu tai pahenee, vaikka olet muuttanut hengitystapojasi, voi olla hyvä jutella asiantuntijan kanssa. Hengitysvalmentaja tai terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa sinua löytämään juuri sinulle sopivat ratkaisut ja tunnistamaan mahdolliset ongelmakohdat hengityksessäsi. Haluatko kuulla arvion omasta hengitystekniikastasi? Lue täältä lisää maksuttomasta hengitysanalyysistä!
Tekstissä käytetyt lähteet:
Chapman, E.B., Hansen-Honeycutt, J., Nasypany, A., Barker, R.T., May, J.
(2016). A clinical guide to the assessment and treatment of breathing pattern dis-
orders in the physically active: part 1. Julkaisussa International Journal of sports
physical therapy, 11(5), 803–809. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5046973/
Honkanen, A. (2022). Hyperventilaatio. Duodecim terveyskirjasto.
Markkanen, M. (2023). Laulunopettaja urheilijoiden hengitysvalmentajana, YAMK-opinnäytetyö, Metropolia Ammatikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/813380
Comments