Äänihuulisalpaus – kun sisäänhengitys estyy rasituksessa
- milja3
- 25.4.
- 6 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 6 päivää sitten
Yhtäkkiä hengitys ei kulje sisään. Tuntuu kuin joku puristaisi kurkkua. Et saa ilmaa, vaikka kuinka yrität. Tunne on pelottava – ja tiedät, että se voi toistua yhä uudelleen.
Tämä tilanne on monelle urheilijalle tuttu. Keuhkot todetaan terveiksi, mutta hengitys ei vain toimi kovassa rasituksessa. Lääkkeet eivät auta. Eikä kukaan tunnu osaavan selittää, mistä on kyse.
Moni urheilija saa väärän diagnoosin
Usein ensimmäinen epäily on astma. Ja lääkäri määrää avaavia lääkkeitä tai kortisonia. Mutta mitä jos ne eivät auta?
Moni jää vaille diagnoosia tai saa lääkkeitä, joista ei ole hyötyä. Hengitysvaikeudet jäävät selittämättömiksi – ja pahimmillaan ne alkavat rajoittaa harjoittelua, kilpailuja ja koko urheilu-uraa.
Kyse ei ole keuhkoista – vaan kurkunpäästä
Tällöin on syytä miettiä toista, yllättävän yleistä vaihtoehtoa: äänihuulisalpausta. Kyseessä on toiminnallinen hengityshäiriö, jossa ongelma ei ole keuhkoissa – vaan kurkunpään toiminnassa.
Äänihuulisalpaus tunnetaan lääketieteessä nimellä EILO (Exercise-Induced Laryngeal Obstruction). Aiemmin siitä puhuttiin myös nimellä VCD (Vocal Cord Dysfunction), mutta EILO on nykyisin täsmällisempi ja laajemmin käytetty termi.
Mikä on äänikuulisalpaus (EILO/VCD)?
Toiminnallinen häiriö – ei rakenteellinen vika
Äänihuulisalpaus tarkoittaa tilaa, jossa kurkunpään rakenteet – erityisesti äänihuulet – sulkeutuvat osittain tai kokonaan sisäänhengityksen aikana. Tämä estää ilman normaalin virtauksen keuhkoihin.
Kyse ei ole anatomiasta tai rakenteellisesta viasta, vaan hermoston ja lihasten yhteistoiminnan häiriöstä. Keho toimii ikään kuin itseään vastaan – ja seurauksena on hengenahdistus, kuristava tunne kurkussa ja pelko, ettei hengitys onnistu.
Kirjoitin toiminnallisista hengitysongelmista edellisessä blogitekstissäni yleisemmin. 👉 Käy lukemassa: Kärsitkö toiminnallisesta hengitysongelmasta? Erikoislääkäri Pertti Mustajoki kuvaa EILO:n ilmenemistä seuraavasti:
”Äänihuulisalpaus eli rasituksen aikainen kurkunpään ahtauma on nuorilla, erityisesti naisilla esiintyvä toiminnallinen häiriö.” (Duodecim 2022)
Äänihuulisalpaus kuulostaa liittyvän jotenkin äänenkäyttöön enemmän kuin urheiluun, mikäli asiaan ei ole törmännyt missään. Näin minäkin luulin ja ihmettelin, kuinka en ole laulunopettajana koskaan asiasta edes kuullut, kunnes kohtasin ensimmäisiä urheilijoita ja urheilulääkäreitä. Kerron tästä omassa tarinassani lisää.
👉 Lue blogistani tarinan kolmas osa Laulunopettajasta urheilijoiden hengitysvalmentajaksi.
Tässä blogitekstissäni keskityn äänihuulisalpaukseen: sen tunnistamiseen, syihin ja hoitoon.
Miten äänihuulisalpaus eroaa astmasta?
EILO:ssa ongelma on sisäänhengityksessä – ei uloshengityksessä
Oireet, jotka paljastavat äänihuulisalpauksen
Hengitysvaikeudet erityisesti sisäänhengityksessä
Vinkuva ääni hengitysrasituksen aikana
Kuristava tunne kurkussa tai ylävartalossa
Äänen käheys tai katoaminen
Oireiden nopea alkaminen rasituksessa
Hengityksen palautuminen nopeasti, kun liike loppuu
Oireet pahenevat fyysisessä rasituksessa, jännityksessä tai tunnekuohuissa
Näiden tunnistaminen voi olla ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.
Astmassa tyypillistä on uloshengityksen vaikeus ja keuhkoputkien ahtautuminen. Astmalääkkeet yleensä helpottavat.
Äänihuulisalpauksessa vaikeus on sisäänhengityksessä ja lääkkeet eivät auta. Tämä on ensimmäinen merkki siitä, että kyse voi olla jostain muusta.
EILO ei näy keuhkojen tutkimuksissa – mutta oireet ovat todellisia
Toiminnallisia häiriöitä ei aina pystytä mittaamaan. Siksi niitä voidaan epäillä psyykkisiksi tai ohimeneviksi, vaikka oireet ovat hyvin konkreettisia ja rajoittavat toimintakykyä.
Moni urheilija kokee, ettei tule otetuksi vakavasti. Siksi on tärkeää ymmärtää: EILO on todellinen, diagnosoitava ja hoidettavissa oleva hengityshäiriö.
Mikä aiheuttaa äänihuulisalpauksen?
Syitä on monia – eivätkä ne aina ole näkyviä
❌ Hermoston ylivireystila – keho reagoi liiaksi uhkaan tai rasitukseen
❌ Väärin opitut hengitysmallit (pidättely, liiallinen kontrollointi)
❌ Suorituspaineet, stressi tai tunnekuohu
❌ Huono hengityksen ja liikkeen yhteys
❌ Hengitysilman ärsykkeet (kylmä, pöly, lima)
❌ Aiemmat hengityskokemukset, joissa on ollut pelkoa tai paniikkia
Tutkijat listaavat näiden lisäksi monia muitakin mahdollisia laukaisijoita, joista osa on hyvin konkreettisia:
fyysinen rasitus
hengitystieinfektiot
refluksi
liman kertyminen nenänieluun
hengitysilman ärsykkeet (kuten kylmä ilma tai pöly)
tietyt lääkkeet tai nenäontelotulehdus
psyykkiset tekijät, kuten stressi, suorituspaineet tai aiemmat hengityskokemukset
yliherkkä hermosto, joka laukaisee suojareaktion liian helposti
Hermosto, hengitys ja hallinnan menettäminen
Monilla EILO-oireiden taustalla on hermoston kuormitusta ja hengityksen hallinnan haasteita – mutta jokaisella tilanne on yksilöllinen. Oireet eivät koskaan synny “yhdestä syystä”, vaan taustalla on usein kehon ja mielen kokonaisuus. Tästä syystä myös vaivasta eroon pääseminen voi olla haastavaa.
Moni äänihuulisalpauksesta kärsivä ei ole koskaan saanut ohjausta hengityksen koordinaatioon. Keho voi olla oppinut jännittämään, pidättämään tai ohjaamaan hengitystä liiaksi – jo ennen ensimmäisiä oireita.
Taustalla voi olla tarve kontrolloida tai suojautua, jota keho ilmentää sulkemalla kurkunpään.
Ongelma ei ole “mielessä”, mutta se voi olla kehollinen stressireaktio, joka on opittu ja automatisoitunut ja johon mieli reagoi.
Miksi äänihuulisalpaus jää usein huomaamatta?
EILO ei yleensä näy keuhkokuvissa, eikä edes spirometriassa. Sen diagnosointi vaatii usein rasituksessa tehtävän tähystyksen – ja silloinkin se voi jäädä huomaamatta, jos oire ei juuri sillä hetkellä ilmene.
❗ EILO voi johtaa väärään diagnoosiin ja hoitoon, jos keskitytään vain keuhkoihin. EILO voi olla osa laajempaa hengityksen säätelyn häiriötä, jossa kurkunpään toiminta häiriintyy yhdessä muun kehon epätasapainon ja hermoston ylikuormituksen kanssa .
Ja vaikka EILO näkyy erityisesti rasituksessa, taustalla voi olla myös jatkuva hengityksen yliohjaus, joka vaikuttaa arkeen: äänen katkeiluna, kurkun kiristelynä tai kontrolloinnin tarpeena levossakin.
Toiminnallisia häiriöitä voi olla vaikea todentaa mittareilla, ja siksi niitä saatetaan vähätellä – vaikka oireet ovat hyvin todellisia ja haittaavia.
Hoito ilman lääkkeitä – mitä apua on tarjolla?
Asiantuntija-artikkelit sekä kansainväliset tutkimukset ovat yhtä mieltä: EILO:n ensisijainen hoito on hengitysohjaus ja äänihuulten rentoutustekniikat.
Perinteisesti äänihuulisalpauksen hoitoon kuuluu puheterapia, hengitysohjaus ja rentoutusmenetelmät.
Yhä useammin tarvitaan tutkimusten perustella kuitenkin myös
hengityksen koordinaation uudelleenoppimista
kehotietoisuutta ja hermoston rauhoittamista ennen ja jälkeen rasituksen
opetella uudelleen kehon unohtamia rasituksessa käytettäviä hengitystapoja, kuten aktiivi- ja maksimihengitystä.
Tärkeintä on palauttaa toiminnallinen yhteys kehon ja hengityksen välille.
Erityisesti urheilijoilla tai aktiiviliikkujilla tarvitaan usein yksilöllisempiä, kehoon ja liikkeeseen sidottuja ratkaisuja EILO-oireilun hallitsemiseen.
Oikea hengitystekniikka voi estää äänihuulten sulkeutumisen
🎯 Tärkeintä ei ole “pakottaa hengitystä oikeaan”, vaan palauttaa toiminnallisuus ja varmuus kehoon.
Tavoitteena ei ole “hengittää oikein”, tai yksittäisten hengitysharjoitusten tekeminen, vaan hengittää tarkoituksenmukaisesti – tilanteen vaatimalla tavalla, ilman yliohjausta tai jännitystä.
EILO ja OxyGoal®-valmennus – kokonaisvaltainen lähestyminen
OxyGoal®-valmennus keskittyy siihen, mitä tapahtuu ennen, aikana ja jälkeen rasituksen.
Moni äänihuulisalpauksesta kärsivä on oppinut hengittämään “väärin” jo ennen ensimmäisiä oireita: keho on oppinut pidättämään hengitystä tai jännittämään huomaamatta.
💡 Valmennuksessa:
• Tunnistetaan, miten hengitystapa muuttuu rasituksen voimistuessa
• Harjoitellaan kehon luonnolliset kolme hengitystapaa ja otetaan ne käyttöön eri aktiivisuustasoilla
• Tuetaan autonomisen hermoston rauhoittumista ja palautumista
• Opitaan hallitsemaan oireilua ja autetaan ennaltaehkäisemään oireiden uusiutuminen
Oikea hengitystekniikka voi estää kurkunpään sulkeutumisen – ja palauttaa hengityksen vapauden ilman lääkkeitä.
✨ Et ole yksin – ja apua on saatavilla
EILO oireet voivat olla pelottavia, mutta vaiva on hoidettavissa. Oikealla hengitysohjauksella moni saa helpotusta jo ensimmäisessä harjoituksessa. Valmennuksen ei tarvitse olla pitkäaikaista – mutta sen tulee olla oikeanlaista ja valmentajalla tulee olla tietoa ja kokemusta äänihuulisalpauksesta, sekä sen hoitamisesta.
Pelkät lepohengitysharjoitteet tai syvähengityksen harjoittaminen oman kokemukseni mukaan eivät urheilijoilla riitä, koska vaiva esiintyy nimenomaan rasituksessa, hengityksen suurentuessa ja tiheentyessä.
🎯 OxyGoal®-valmennus – kun hengityksesi kaipaa uuden suunnan
OxyGoal®-valmennus keskittyy hengityksen, liikkeen ja hermoston yhteispeliin. Äänihuulisalpauksessa kyse on usein siitä, mitä kehossa tapahtuu ennen hengityksen vaikeutumista. Siksi pelkkä rentoutuminen ei riitä – on ymmärrettävä, miksi keho reagoi niin kuin reagoi.
Tutkimukset korostavat, että äänihuulisalpauksen hoidossa olennaista on
oikeanlainen hengitystekniikka
urheilijan (tai kuka tahansa vaivasta kärsivä) koulutus asiasta
henkinen tuki
ymmärryksen lisääminen
kokemus siitä, että tilannetta voi itse hallita.
Olen työskennellyt urheilijoiden kanssa, joilla on äänihuulisalpauksen oireita. Urheilu- ja keuhkolääkärit ovat lähettäneet minulle potilaitaan. Osa on saanut lääkäriltä diagnoosin ja osalla oireet ovat äänihuulisalpaukselle yleisiä. Yhteistä heille on tunne: hengitys ahdistaa ja kurkkua kuristaa, vaikka mitään näkyvää syytä ei löydy.
Kun äänihuulet pysyvät rasituksessa avoimina ja hengitys virtaa niiden läpi . Asiakkaani ovat kuvanneet kokemusta näin:
”Tuntui kuin joku olisi avannut kaulani sisältä ja pystyn hengittämään myös kovassa rasitukskessa.”
💬 Asiakaskokemus: Heinin tarina
Heini Ikonen, keskimatkan juoksija, on kokenut haastavia hengitysoireita lähes koko urheilu-uransa ajan. Hän löysi apua OxyGoal®-valmennuksesta, kun mikään muu ei ollut auttanut:
“Minulla on ollut haasteellista löytää tapoja rentouttaa hengitys, ja nyt koen löytäneeni tapoja jotka oikeasti toimivat. Olen saanut toiminnalliseen äänihuulisalpaukseen asiantuntevaa apua, jota ei ole meinannut ennen tätä löytyä mistään.”
Hengitysvalmennuksen myötä olen oppinut aistimaan kehoni tuntemuksia paremmin, ymmärrän sen toimintaa paremmin sekä osaan reagoida eri tuntemuksiin itselleni toimivalla tavalla.
Suosittelisin lämpimästi hengitysvalmennusta, varsinkin jos kokee ettei aiemmin ole löytänyt toimivaa apua hengitykseen liittyviin haasteisiin.”
Instagramissa Heini jatkaa:
“@hengitysvalmentaja_miljamarkka on auttanut löytämään itselleni toimivia työkaluja, ja lähes koko urheilu-urani ajan suorituskykyä rajoittaneet ongelmat hengityksen kanssa alkavat olla hyvin hallinnassa. Prosessi ei kuitenkaan ole valmis ja työtä riittää, mutta uskon että sen osalta ollaan oikealla tiellä yhteistyössä Miljan kanssa 🤝🏼 Iso suositus, jos kaipaat apua hengitykseen liittyvissä asioissa!”
🌬 Voisiko sinun hengitysoireet johtua äänihuulisalpauksesta – ei astmasta?
Jos hengityksesi…
• ei toimi rasituksessa
• vinkuu sisäänhengittäessä
• ei helpotu lääkkeillä
• tai kurkku tuntuu kiristyvän suorituksen aikana…
…voi olla, että kyse ei ole astmasta, vaan äänihuulisalpauksesta.
🟢 Varaa aika maksuttomaan hengitysanalyysiin ja selvitetään yhdessä, mistä hengitysoireesi johtuvat – ja mitä niille voi tehdä. Ja ennen kaikkea - miten saat hengityksesi takaisin hallintaasi.
OxyGoal®-menetelmä ei pyri pakottamaan hengitystä tiettyyn
muottiin – vaan auttaa kehoa löytämään toimivan tavan hengittää kussakin tilanteessa, ilman yliohjauksen tarvetta.
Et ole yksin – apua on saatavilla
Äänihuulisalpaus voi olla pelottava kokemus, mutta siihen ei tarvitse jäädä yksin. Kyse on usein kehon tavasta suojella itseään – ja hyvä uutinen on: tätä toimintaa voi muuttaa.
Oikeanlaisella ohjauksella, lempeillä harjoituksilla ja kehon ymmärtämisellä oireet voivat helpottua jo ensimmäisellä kerralla.
Jos olet kokenut hengitysvaikeuksia, mutta lääketieteelliset tutkimukset eivät löydä syytä, ehkä on aika katsoa hengitystä toisesta näkökulmasta.
📩 Otan myös mielelläni vastaan kommentteja ja kysymyksiä.
Voit jättää viestisi alle tai lähettää sähköpostia: milja@oxygoal.com
Lähteet:
Boulding R, Stacey M, Niven R, et al. (2016). Dysfunctional breathing: a review of the literature and proposal for classification. The Journal of Physiology. https://doi.org/10.1113/jphysiol.2013.252767
Deckert J, & Deckert L. (2010). Vocal cord dysfunction. American Family Physician, 81(2),156–159. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20082511/
Funktionaalinen hengityshäiriö. (2022). Duodecim-lehti. https://www.duodecimlehti.fi/duo92158
Hengitysoireet ilman keuhkosairautta. (2023). Duodecim-lehti. https://www.duodecimlehti.fi/duo16610
Malaty J, Wu V. Vocal Cord Dysfunction: Rapid Evidence Review. American Family Physician, 104(5), 471–475. PMID: 34783512. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34783512/
Markkanen, M. (2023). Laulunopettaja urheilijoiden hengitysvalmentajana, YAMK-opinnäytetyö, Metropolia Ammatikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/813380
Milstein, C.F., Patel, R.R., Laurash, E., Kampert, M. (2023) Identification of
Breathing Pattern Disorder in Athletes With Exercise-Induced Laryngeal Ob-
struction: A Novel Assessment Tool. Journal of voice.
Mustajoki, P. (2005). Äänihuulisalpaus eli toiminnallinen kurkunpään ahtauma. Duodecim, 121(21), 2417–2418. https://www.duodecimlehti.fi/duo95404
Terveyskirjasto. (2022). Toiminnallinen hengityshäiriö. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00763
Comments